| SUOMEN MUNSKÄNKARNA RY:N SÄÄNNÖT |
| 1 § Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Munskänkarna ry, ruotsiksi Munskänkarna i Finland rf, ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä Keskusliitoksi. |
| 2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu Keskusliiton tarkoituksena on toimia ruotsalaisen Föreningen Munskänkarna –nimisen kansainvälisen järjestön periaatteiden ja pyrkimysten mukaisesti valtakunnallisena yhdyssiteenä ja yhteistyökumppanina Suomeen perustettujen, Keskusliiton jäseniksi hyväksyttyjen Munskänkarna ‑viiniseurojen välillä. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi Keskusliitto tukee jäsenyhdistyksiään näiden pyrkiessä laajentamaan ja syventämään yleistä tietoutta viineistä ja muista jaloista juomista sekä edistämään hyviä ja kohtuullisia juomatapoja.Tarkoituksensa toteuttamiseksi Keskusliitto toiminnassaan 1.edustaa jäsenyhdistyksiään ja ylläpitää yhteyksiä koko Föreningen Munskänkarna -järjestön piirissä; 2.edustaa jäsenyhdistyksiään suhteessa viranomaisiin ja muihin tarkoitusperiään edistäviin kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja henkilöihin; 3.koordinoi ja tukee jäsenyhdistystensä toimintaa toimittamalla aineistoa ja palveluita, järjestämällä koulutus- ja valistustilaisuuksia sekä toimimalla aloitteiden ja toimintamuotojen herättäjänä ja välittäjänä.Keskusliiton tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa siihen osallisille voittoa tai muuta välitöntä taloudellista ansiota. Keskusliitto on poliittisesti puolueeton.Keskusliitto voi toimintansa rahoittamiseksi toimeenpanna arpajaisia tai rahankeräyksiä, järjestää maksullisia kilpailuja sekä huvi-, esitelmä- yms. tilaisuuksia asianomaisen viranomaisen luvan saatuaan. |
| 3 § Keskusliiton jäsenet Keskusliitolla voi olla varsinaisia jäseniä, liitännäisjäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä. Varsinaisia jäseniä ovat Keskusliittoa perustettaessa sen jäseniksi liittyneet sekä sen hallituksen hakemusten perusteella hyväksymät paikalliset rekisteröidyt viiniseurat. Liitännäisjäseneksi hallitus voi hyväksyä Suomessa toimivan rekisteröidyn viiniseuran, joka joko on ruotsalaisen Föreningen Munskänkarna -järjestön jäsen tai joka on tämän suostumuksella Suomessa toimiva ruotsinkielinen Munskänkarna -viiniseura tai ruotsinkielisten Munskänkarna -paikallisyhdistysten Keskusliitto. Keskusliiton kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, jonka toiminta on sopusoinnussa Keskusliiton tarkoituksen kanssa ja joka taloudellisesti tai toiminnallaan merkittävästi haluaa tukea Keskusliiton toimintaa. Kunniajäseneksi Keskusliitto voi hallituksen esityksestä ja asianomaisen annettua tähän suostumuksensa Keskusliiton kokouksen päätöksellä valita Keskusliiton tarkoitusperien toteuttamisessa erityisen merkittävästi ansioituneen yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. |
| 3a § Keskusliiton jäsenyyden hakumenettely Varsinainen jäsenyys edellyttää, että 1. jäsenyhdistyksen nimessä on sana Munskänkarna; 2. jäsenyhdistyksen henkilöjäsenmäärä on vähintään 10; ja 3. Keskusliiton hallitus hyväksyy jäsenyhdistyksen säännöt. Jäsenyyttä hakevan perusteilla olevan yhdistyksen tulee ennen perustamisensa yhdistysrekisteriin ilmoittamista toimittaa sääntöehdotuksensa ja ajantasainen jäsenluettelo tai muu selvitys jäsenmäärästään Keskusliiton hallitukselle näiden sisällön tarkistamista varten. Mikäli kysymyksessä on jo rekisteröity yhdistys, joka Keskusliiton jäseneksi liittymisen johdosta joutuu muuttamaan sääntöjään, on Keskusliiton hallitukselle ennen sääntömuutoksen rekisteröitäväksi ilmoittamista toimitettava vastaavat selvitykset. |
| 4 § Jäsenen velvollisuudet Varsinaisen, liitännäis- ja kannatusjäsenen on suoritettava liittymismaksu sekä vuotuinen jäsenmaksu Keskusliitolle saman vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet, jotka voivat olla erisuuruiset eri jäsenryhmille, määrää vaalikokous. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksun peruste on jäsenyhdistyksen henkilöjäsenmäärä saman vuoden alussa. Varsinaisena jäsenenä olevan jäsenyhdistyksen on toimitettava Keskusliitolle tämän tarpeelliseksi katsomat tiedot toiminnastaan, toimihenkilöistään ja jäsenistään. Kunniajäsenet eivät ole jäsenmaksuvelvollisia. |
| 4a § Jäsenyyttä hakevan asema Jäsenyyden hakija ja jäseneksi suostuva samalla hyväksyy Keskusliiton säännöt ja siten sitoutuu jäsenyytensä voimaantultua noudattamaan näitä sääntöjä sekä varsinaisen jäsenen kyseessä ollen hankkimaan mahdollisille tuleville jäsenyyden aikaisille omille sääntömuutoksilleen ennalta Keskusliiton hallituksen hyväksymisen. Tässä käsittelyssä Keskusliiton hallitus valvoo sen, että jäsenyhdistyksen säännöt muutettuina edelleen täyttävät Munskänkarna –viiniseuratoiminnan yleiset ja näiden sääntöjen erityiset vaatimukset. |
| 5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenen, joka haluaa erota Keskusliitosta, on tehtävä kirjallinen ilmoitus hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti Keskusliiton kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Ero astuu voimaan saman vuoden lopussa, jolloin siitä on ilmoitettu. Keskusliiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei täytä laissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai jäsenvelvollisuuksiaan tai joka toimii Keskusliiton sääntöjen vastaisesti. Erottamisesta ei saa päättää ennen kuin asianomaiselle on annettu tilaisuus tulla kuulluksi Keskusliiton hallituksen kokouksessa tai Keskusliiton kokouksessa, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. |
| 6 § Hallitus Keskusliiton hallitukseen kuuluu vaalikokouksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja sekä kahdeksi vuodeksi valitsemat kahdesta seitsemään varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenistä ovat vuosittain erovuorossa enintään puolet ja vähintään yksi. Hallitusta ensimmäisen kerran valittaessa yhden vuoden jälkeen erovuorossa olevat jäsenet ratkaistaan arpomalla. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikaudet alkavat vaalia seuraavan toimintavuoden alussa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa rahastonhoitajan, sihteerin ja muut tarpeellisiksi katsomansa virkailijat. Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien ovat saapuvilla. Keskusliiton hallitukselle voidaan Keskusliiton kokouksen päätöksellä nimetä kunniapuheenjohtajia henkilöiden keskuudesta, jotka ovat erityisen ansiokkaasti hoitaneet hallituksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tehtäviä. Kunniapuheenjohtajan asemaan ei liity nimityksen käytön lisäksi oikeuksia tai velvollisuuksia. |
| 7 § Keskusliiton nimen kirjoittaminen Keskusliiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. |
| 8 § Tilikausi ja toiminnantarkastus Keskusliiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Keskusliitolla on kaksi vaalikokouksen valitsemaa toiminnantarkastajaa ja heillä kummallakin henkilökohtainen varahenkilö. Tilien on oltava toiminnantarkastajien käytössä viimeistään 30 päivää ennen keskusliiton vuosikokousta. Toiminnantarkastuskertomus on annettava Keskusliiton hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. |
| 9 § Keskusliiton kokoukset Keskusliiton jäsenten päätäntävaltaa käyttää Keskusliiton kokous, joita ovat vuosikokous, vaalikokous ja ylimääräinen yhdistyksen kokous. Jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää kokouksiin edustaja, jonka äänimäärä määräytyy seuraavasti: 1 ääni jos jäsenyhdistyksellä on korkeintaan 50 varsinaista henkilöjäsentä 2 ääntä jos jäsenyhdistyksellä on 51-100 henkilöjäsentä 3 ääntä jos jäsenyhdistyksellä on yli 100 henkilöjäsentäÄänioikeus määräytyy kuluvan vuoden alussa olleiden varsinaisten henkilöjäsenten lukumäärän perusteella. Varsinaisena jäsenenä olevalla jäsenyhdistyksellä ei ole äänioikeutta Keskusliiton kokouksessa, ellei se ole suorittanut koko jäsenmaksuaan Keskusliitolle.Varsinaisen jäsenen kokousedustajan on viimeistään kokouksessa esitettävä jäsenyhdistyksensä hallituksen valtakirja tai pöytäkirjanote siitä jäsenyhdistyksen kokouksesta, jossa hänet on valittu edustajaksi. Jäsenyhdistyksen edustajan on oltava edustamansa jäsenyhdistyksen jäsen. Jäsenyhdistyksen puheenjohtaja ei tarvitse valtakirjaa.Liitännäis- ja kannatusjäsenellä on oikeus lähettää yksi edustaja Keskusliiton kokouksiin. Tällaisella edustajalla on kokouksessa ainoastaan puheoikeus. Keskusliiton hallituksen jäsenellä sekä Keskusliiton kokouksen tai hallituksen valitsemilla virkailijoilla on puheoikeus Keskusliiton kokouksissa. Kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta. |
| 10 § Keskusliiton kokousten koollekutsuminen Keskusliiton kokoukset kutsutaan koolle kirjeellä, joka lähetetään jokaiselle jäsenelle näiden Keskusliitolle ilmoittamin osoitetiedoin vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta ja jossa mainitaan kokouksessa käsiteltäväksi tulevat asiat. Kokouskutsut mahdollisine liitteineen voidaan toimittaa jäsenille myös sähköisessä muodossa (e-mail) jäsenten ilmoittamiin osoitteisiin.Jäsenen, joka haluaa määrätyn asian käsiteltäväksi kokouksessa, on ilmoitettava siitä hallitukselle vuosikokouksen osalta viimeistään 15. helmikuuta ja vaalikokouksen osalta viimeistään 15. syyskuuta. |
| 11 § Vuosikokous Keskusliiton maalis-huhtikuussa pidettävässä vuosikokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat: 1. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä muiden virkailijoiden valinta 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittely 5. Tilinpäätöksen vahvistaminen 6. Vastuuvapaudesta päättäminen tilintarkastusta koskevalta ajalta 7. Muut kokouskutsussa mainitut asiat |
| 12 § Vaalikokous Keskusliiton loka-marraskuussa pidettävässä vaalikokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat: 1. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä muiden virkailijoiden valinta 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Talousarvion ja toimintasuunnitelman vahvistaminen sekä jäsenmaksun suuruudesta päättäminen 5. Hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen 6. Hallituksen puheenjohtajan vaali joka kolmas vuosi 7. Hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle 8. Tilin- ja toiminnantarkastajien vaali 9. Vaalitoimikunnan jäsenten vaali 10. Muut kokouskutsussa mainitut asiat |
| 13 § Keskusliiton ylimääräinen kokous Keskusliiton ylimääräinen kokous pidetään, kun Keskusliiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa Keskusliiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle |
| 14 § Vaalitoimikunta Keskusliiton vaalikokouksessa suoritettavat vaalit, esityksineen hallituksen jäsenmäärästä, valmistelee toimintavuosittain valittava vaalitoimikunta, johon kuuluu kolme eri varsinaisina jäseninä olevia jäsenyhdistyksiä edustavaa jäsentä. Uuden vaalitoimikunnan koollekutsuja nimetään vaalikokouksen päätöksellä. Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Vaalitoimikunnan tulee hankkia ehdottamiltaan henkilöiltä suostumukset tehtäviin. Vaalitoimikunnan ehdotus on toimitettava hallitukselle niin ajoissa, että se voidaan liittää Keskusliiton vaalikokouksen kokouskutsuun. |
| 15 § Sääntöjen muuttaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä Keskusliiton kokouksessa vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. |
| 16 § Keskusliiton purkaminen Keskusliitto voidaan purkaa, jos vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä kannattaa purkamispäätöstä kahdessa vähintään yhden kuukauden väliajoin pidettävässä peräkkäisessä kokouksessa. Jos Keskusliitto purkautuu, sen varat käytetään Keskusliiton sääntömääräistä tarkoitusta edistäviin tarkoituksiin purkamisesta päättävän jälkimmäisen kokouksen lähemmin määräämällä tavalla. |