Keskushallituksen säännöt

 SUOMEN   MUNSKÄNKARNA RY:N SÄÄNNÖT
 1 § Nimi ja   kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Munskänkarna ry, ruotsiksi Munskänkarna i Finland rf, ja sen   kotipaikka on Hämeenlinna. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä Keskusliitoksi.
2 § Tarkoitus   ja toiminnan laatu
Keskusliiton tarkoituksena on toimia ruotsalaisen Föreningen Munskänkarna –nimisen   kansainvälisen järjestön periaatteiden ja pyrkimysten mukaisesti valtakunnallisena yhdyssiteenä ja yhteistyökumppanina Suomeen perustettujen, Keskusliiton jäseniksi hyväksyttyjen Munskänkarna ‑viiniseurojen välillä. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi Keskusliitto tukee jäsenyhdistyksiään näiden pyrkiessä laajentamaan ja syventämään yleistä tietoutta viineistä ja   muista jaloista juomista sekä edistämään hyviä­ ja koh­tuullisia juomatapoja.Tarkoituksensa toteuttamiseksi Keskusliitto toiminnassaan
1.edustaa jäsenyhdistyksiään ja ylläpitää yhteyksiä koko Föreningen Munskänkarna -järjestön piirissä;
2.edustaa jäsenyhdistyksiään suhteessa viranomaisiin ja muihin tarkoitusperiään   edistäviin kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja henkilöihin;
3.koordinoi ja tukee jäsenyhdistystensä toimintaa toimittamalla aineistoa ja palveluita, järjestämällä koulutus- ja valistustilaisuuksia sekä toimimalla   aloitteiden ja toimintamuotojen herättäjänä ja välittäjänä.Keskusliiton tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa siihen osallisille voittoa tai muuta välitöntä taloudellista ansiota. Keskusliitto on poliittisesti puolueeton.Keskusliitto   voi toimintansa rahoittamiseksi toi­meenpanna arpajaisia tai rahankeräyksiä, järjestää maksullisia kilpailuja sekä huvi-, esitelmä- yms. tilaisuuksia   asianomaisen viranomaisen luvan saatuaan.
3 § Keskusliiton   jäsenet
Keskusliitolla voi olla varsinaisia jäseniä, liitännäisjäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä. Varsinaisia jäseniä ovat Keskusliittoa perustettaessa sen jäseniksi liittyneet sekä sen hallituksen hakemusten perusteella hyväksymät paikalliset rekisteröidyt viiniseurat.
Liitännäisjäseneksi hallitus voi hyväksyä Suomessa toimivan rekisteröidyn viiniseuran, joka joko on ruotsalaisen Föreningen Munskänkarna -järjestön jäsen tai joka on tämän suostumuksella Suomessa toimiva ruotsinkielinen Munskänkarna -viiniseura tai ruotsinkielisten Munskänkarna -paikallisyhdistysten Keskusliitto.
Keskusliiton kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön tai   oikeuskelpoisen yhteisön, jonka toiminta on sopusoinnussa Keskusliiton tarkoituksen kanssa ja joka taloudellisesti tai toiminnallaan merkittävästi haluaa tukea Keskusliiton toimintaa.
Kunniajäseneksi Keskusliitto voi hallituksen esityksestä ja asianomaisen annettua tähän   suostumuksensa Keskusliiton kokouksen päätöksellä valita Keskusliiton tarkoitusperien toteuttamisessa erityisen merkittävästi ansioituneen yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
3a § Keskusliiton jäsenyyden hakumenettely
Varsinainen jäsenyys edellyttää, että
1. jäsenyhdistyksen nimessä on sana Munskänkarna;
2. jäsenyhdistyksen henkilöjäsenmäärä on vähintään 10; ja
3. Keskusliiton hallitus hyväksyy jäsenyhdistyksen säännöt.
Jäsenyyttä hakevan perusteilla olevan yhdistyksen tulee ennen perustamisensa yhdistysrekisteriin   ilmoittamista toimittaa sääntöehdotuksensa ja ajantasainen jäsenluettelo tai muu selvitys jäsenmäärästään Keskusliiton hallitukselle näiden sisällön tarkistamista varten. Mikäli kysymyksessä on jo rekisteröity yhdistys, joka Keskusliiton jäseneksi liittymisen johdosta joutuu muuttamaan sääntöjään, on Keskusliiton hallitukselle ennen sääntömuutoksen rekisteröitäväksi ilmoittamista toimitettava vastaavat selvitykset.
4 § Jäsenen   velvollisuudet
Varsinaisen,   liitännäis- ja kannatusjäsenen on suoritettava liittymismaksu sekä vuotuinen   jäsenmaksu Keskusliitolle saman vuoden maaliskuun loppuun mennessä.  Liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet, jotka voivat olla erisuuruiset eri jäsenryhmille, määrää vaalikokous. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksun peruste on jäsenyhdistyksen henkilöjäsenmäärä saman vuoden alussa. Varsinaisena jäsenenä olevan jäsenyhdistyksen on toimitettava Keskusliitolle tämän tarpeelliseksi katsomat tiedot toiminnastaan, toimihenkilöistään ja   jäsenistään. Kunniajäsenet eivät ole jäsenmaksuvelvollisia.
4a § Jäsenyyttä hakevan asema
Jäsenyyden   hakija ja jäseneksi suostuva samalla hyväksyy Keskusliiton säännöt ja siten sitoutuu jäsenyytensä voimaantultua noudattamaan näitä sääntöjä sekä varsinaisen jäsenen kyseessä ollen hankkimaan mahdollisille tuleville jäsenyyden aikaisille omille sääntömuutoksilleen ennalta Keskusliiton   hallituksen hyväksymisen. Tässä käsittelyssä Keskusliiton hallitus valvoo sen, että jäsenyhdistyksen säännöt muutettuina edelleen täyttävät Munskänkarna –viiniseuratoiminnan yleiset ja näiden sääntöjen erityiset vaatimukset.
 5 § Jäsenen  eroaminen ja erottaminen
Jäsenen, joka haluaa erota Keskusliitosta, on tehtävä kirjallinen ilmoitus hallitukselle  tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti Keskusliiton kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Ero astuu voimaan saman vuoden lopussa, jolloin siitä on ilmoitettu. Keskusliiton hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei täytä laissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai jäsenvelvollisuuksiaan tai joka toimii Keskusliiton sääntöjen vastaisesti. Erottamisesta ei saa päättää ennen kuin   asianomaiselle on annettu tilaisuus tulla kuul­luksi Keskusliiton hallituksen kokouksessa tai Keskusliiton kokouksessa, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
6 § Hallitus
Keskusliiton hallitukseen kuuluu vaalikokouksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsema   puheenjohtaja sekä kahdeksi vuodeksi valitsemat kahdesta seitsemään varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenistä ovat vuosittain erovuorossa enintään puolet ja vähintään yksi. Hallitusta ensimmäisen kerran valittaessa yhden vuoden jälkeen erovuorossa olevat jäsenet ratkaistaan arpomalla. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikaudet alkavat vaalia seuraavan toimintavuoden alussa.
Hallitus valitsee keskuu­destaan varapuheenjohta­jan ja ottaa rahastonhoi­tajan, sihteerin ja muut   tarpeellisiksi katsomansa virkaili­jat.
Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet jäsenistä puheenjohtaja tai  varapuheenjohtaja mukaan lukien ovat saapuvilla.
Keskusliiton hallitukselle voidaan Keskusliiton kokouksen päätöksellä nimetä kunniapuheenjohtajia henkilöiden keskuudesta, jotka ovat erityisen ansiokkaasti hoitaneet hallituksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tehtäviä. Kunniapuheenjohtajan asemaan ei liity nimityksen käytön lisäksi   oikeuksia tai velvollisuuksia.
7 § Keskusliiton nimen kirjoittaminen
Keskusliiton nimen kirjoit­taa hallituksen puheen­johtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.
8 § Tilikausi   ja toiminnantarkastus
Keskusliiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.
Keskusliitolla on kaksi vaalikokouksen valitsemaa toiminnantarkastajaa ja heillä kummallakin henkilökohtainen varahenkilö.
Tilien on oltava toiminnantarkastajien käytössä  viimeistään 30 päivää ennen keskusliiton vuosikokousta. Toiminnantarkastuskertomus on annettava Keskusliiton hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
9 § Keskusliiton kokoukset
Keskusliiton jäsenten päätäntävaltaa käyttää Keskusliiton kokous, joita ovat vuosikokous,   vaalikokous ja ylimääräinen yhdistyksen kokous. Jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää kokouksiin edustaja,  jonka äänimäärä määräytyy seuraavasti:
1 ääni jos jäsenyhdistyksellä on korkeintaan 50 varsinaista henkilöjäsentä
2 ääntä jos jäsenyhdistyksellä on 51-100 henkilöjäsentä
3 ääntä jos jäsenyhdistyksellä on yli 100 henkilöjäsentäÄänioikeus määräytyy kuluvan vuoden alussa olleiden varsinaisten henkilöjäsenten lukumäärän perusteella. Varsinaisena jäsenenä olevalla jäsenyhdistyksellä ei   ole äänioikeutta Keskusliiton kokouksessa, ellei se ole suorittanut koko jäsenmaksuaan Keskusliitolle.Varsinaisen jäsenen kokousedustajan on viimeistään kokouksessa esitettävä jäsenyhdistyksensä   hallituksen valtakirja tai pöytäkirjanote siitä jäsenyhdistyksen kokouksesta, jossa hänet on valittu edustajaksi. Jäsenyhdistyksen edustajan on oltava edustamansa jäsenyhdistyksen jäsen. Jäsenyhdistyksen puheenjohtaja ei tarvitse valtakirjaa.Liitännäis- ja   kannatusjäsenellä on oikeus lähettää yksi edustaja Keskusliiton kokouksiin. Tällaisella edustajalla on kokouksessa ainoastaan puheoikeus. Keskusliiton hallituksen jäsenellä sekä Keskusliiton kokouksen tai hallituksen valitsemilla virkailijoilla on puheoikeus Keskusliiton kokouksissa. Kunniajäsenillä  ei ole äänioikeutta.
 10 § Keskusliiton kokousten koollekutsuminen
Keskusliiton kokoukset kutsutaan koolle kirjeellä, joka lähetetään jokaiselle jäsenelle näiden Keskusliitolle ilmoittamin osoitetiedoin vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta ja jossa mainitaan kokouksessa käsiteltäväksi tulevat asiat. Kokouskutsut mahdollisine liitteineen voidaan toimittaa jäsenille myös   sähköisessä muodossa (e-mail) jäsenten ilmoittamiin osoitteisiin.Jäsenen, joka haluaa määrätyn asian käsiteltäväksi kokouksessa, on ilmoitettava siitä hallitukselle vuosikokouksen osalta viimeistään 15. helmikuuta ja vaalikokouksen osalta viimeistään 15. syyskuuta.
 11 § Vuosikokous
Keskusliiton maalis-huhtikuussa pidettävässä vuosikokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat:
1.    Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä muiden virkailijoiden valinta
2.    Työjärjestyksen hyväksyminen
3.    Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen
4.    Tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittely
5.    Tilinpäätöksen vahvistaminen
6.    Vastuuvapaudesta päättäminen tilintarkastusta koskevalta ajalta
7.    Muut kokouskutsussa mainitut asiat
12 § Vaalikokous
Keskusliiton loka-marraskuussa pidettävässä vaalikokouksessa on käsiteltävä seuraavat asiat:
1.    Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä muiden virkailijoiden valinta
2.   Työjärjestyksen hyväksyminen
3.   Kokouksen  päätösvaltaisuuden toteaminen
4.    Talousarvion ja toimintasuunnitelman vahvistaminen sekä jäsenmaksun suuruudesta
päättäminen
5.  Hallituksen jäsenten lukumäärästä  päättäminen
6.  Hallituksen puheenjohtajan vaali joka  kolmas vuosi
7.  Hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle
8.  Tilin- ja toiminnantarkastajien vaali
9.  Vaalitoimikunnan jäsenten vaali
10. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
 13 § Keskusliiton   ylimääräinen kokous
Keskusliiton ylimääräinen  kokous pidetään, kun Keskusliiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo   siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa Keskusliiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle
 14 § Vaalitoimikunta
Keskusliiton vaalikokouksessa suoritettavat vaalit, esityksineen hallituksen  jäsenmäärästä, valmistelee toimintavuosittain valittava vaalitoimikunta, johon kuuluu kolme eri varsinaisina jäseninä olevia jäsenyhdistyksiä   edustavaa jäsentä. Uuden vaalitoimikunnan koollekutsuja nimetään vaalikokouksen päätöksellä. Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
Vaalitoimikunnan tulee hankkia ehdottamiltaan henkilöiltä suostumukset tehtäviin. Vaalitoimikunnan   ehdotus on toimitettava hallitukselle niin ajoissa, että se voidaan liittää   Keskusliiton vaalikokouksen kokouskutsuun.
 15 § Sääntöjen   muuttaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta on ­tehtävä Keskusliiton kokouksessa vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.
 16 § Keskusliiton   purkaminen
Keskusliitto  voidaan purkaa, jos vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä kannattaa   purkamispäätöstä kahdessa vähintään yhden kuu­kauden väliajoin pidettävässä  peräkkäisessä kokouk­sessa. Jos Keskusliitto purkautuu, sen varat käytetään Keskusliiton sääntömääräistä   tarkoitusta edistäviin tarkoituksiin purkamisesta päättävän jälkimmäisen kokouksen lähemmin määrää­mällä tavalla.